maanantai 8. kesäkuuta 2015

Julkkaribuumi

Helsingin Uunisaaressa juhlittiin äskettäin Karoliina Timosen kirjan Kesäinen illuusioni (WSOY) maailmaantuloa. Saaressa siksi, että kirjan tapahtumat sijoittuvat saareen. Tarjolla oli kuohuviiniä, näytteitä kirjasta, salaattibuffet ja myyntipöytä.

Yleensä kirjailija tietää kirjansa tulleen maailmaan niin, että joltakin kaverilta saapuu havainto kirjan ilmestymisestä kirjakauppaan. Joskus kirja ennättää myymälääm, ennen kuin kirjailija on saanut kotiinsa laatikollisen vapaakappaleita. Silloin on poistuttava kammiosta ja riennettävä hypistelemään painotuoretta lastaan.

Kustantamot järjestävät itse enää harvoin tiedotustilaisuuksia kirjan julkaisun kunniaksi, koska eivät toimittajat sellaiseen tule. Eipä kirjan ilmestymisen vuoksi muutenkaan pippaloida.

Tähän astisen elämäni aikana olen ollut vain muutamissa kirjanjulkkareissa, mutta nyt on tapahtunut käänne. Tänä vuonna on tullut kutsu monen kirjan syntymäpäiväjuhlaan.

Annamari Marttisen Vapaan (Tammi) julkkareihin unohdin mennä, mutta korjasin tilanteen osallistumalla Katariina Hakaniemen kirjan Tahdoin - 17 tarinaa elämästä eron jälkeen (Reuna) juhlallisuuksiin.

Sitten saapuikin kutsu Pauliina Suden Takaikkunan (Tammi) ja Kristiina Vuoren Neidonpaulan (Tammi) yhteisjulkkareihin. Elokuussa Pauliina Vanhatalo aikoo juhlistaa Pitkää valotusaikaa (Tammi) yhdessä Inga Röningin kanssa, jolta ilmestyy kirja Hippiäinen (Tammi).

Kustantamo saattaa osallistua julkkareihin tarjoamalla kuohuvat ja tilan, muut tarjoilut ja ohjelma ovat kirjailijan vastuulla. Syy julkkaribuumiin voi olla siinä, että kirjailijat ovat ryhdistäytyneet tekemään itse markkinointityötä. Ja kun nimikkeitä julkaistaan vähenevä määrä, on julkaisuun asti edennyt kirja tietysti aina juhlanaihe.

Oheisen otoksen perusteella voisi ajatella, että vain naiskirjailijat juhlistavat teoksiaan. Kyllä runoilijapojatkin osaavat. Miki Liukkonen juhli Raivon historiaa (WSOY) ja Erkka Mykkänen Kolmea maailmanloppua (WSOY) järjestämällä keväällä yhteiskiertueen Helsingistä Ouluun välipysähdysten kautta. Runoutta luettiin ääneen ja myyntiä kertyi kuulemma ihan mukavasti